Kirsikankukkia ja lunta Europarlamenttivaalikeväässä
- Anne Puttonen
- 5.5.2019
- 6 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 12.5.2019
Jättimäisin jäniksen loikin edennyt kevät otti hieman takapakkia Pohjois-Savon ja Keski-Suomen rajamailla; perjantaiaamuna sai töihin ajella nastarenkailla. Lumipeite on kestänyt koko viikonlopun, ja maa on yhä tänään sunnuntaina valkoinen.
Lumi on oikein hyvä juttu talvella mutta ei enää toukokuulla kun kasvukausi on jo pyrähtänyt käyntiin ja kaikki viljelytöiden tulokset ovat vaarassa tuhoutua, ja saapuneet muuttolinnut joutuvat ihmettelemään valkoista kuorrutusta ja jäätä!
Eikä se pienemmässäkään mittakaavassa ole kovin ilahduttavaa; kuistilla ruukuissaan odottivat hortensiat ja monet muut maahan istuttamisa mutta heidät pitikin tuulikaappiin nostaa odottamaan uutta kevään alkua. Valkoinen patja kuistituolilta joutui takaisin pirtin lämpöön, ja lintujen ruokintapaikalle alkoi uudestaan pähkinöiden, auringonkukansiemenien ja kauran roudaaminen.
Irlannin cob Cooperin laitumen vesisaaveihin ulkovesiletkulla helpon veden laskemisen sijaan alkoikin lämpimän veden kantaminen sangoilla sisältä.
Pirttiä joutuu lämmittämään , joten puiden roudaukseltakaan ei vielä välty.
Tämmöisissä tunnelmissa vastailen nyt kysymyksiin, joita on tullut tasaisena virtana sähköpostiin sekä messsengeriin. Kokoan tähän niistä muutamia, ja tottakai saa lisää kysyä vielä tässä vaalien alla -ja sen jälkeenkin!
Aloitetaanpa tuosta kuvasta tuolla postin alussa. Se on ystäväni, kummipoikani äidin, kaimani Annen, ottama tänä keväänä Keravalta.
Minulta on kysytty missä kävin peruskouluaikaiseni kouluni. Kuva liittyy siihen.
Kävin ala-asteen kaksi ensimmäistä vuotta Vesannolla mutta sitten loput ala-asteesta Keravalla Keskustan koulussa, joka näkyy tuossa kuvassa kirsikkakukkien takana, tuo ylväs rakennus. Se on nähnyt paljon;
ollut talvisodan aikana sotasairaalana, ja lähellä oli siihen maailmanaikaan Sirénin huvila, joka on ollut opettajien asumuksena.
Keskustan koulussa oli ihanat opettajat, paljon ihania ystäviä eikä muutto Vesannolta Keravalle ollut lainkaan shokki.
Ylä-asteelle sitten siirryin Keskustan koulun ihan viereen Nikkarin kouluun, ja siellä aloitin myös lukion.
Nämä Keravan ajat ovat minulle hyvin merkityksellisiä.
Yleisesti on pyydetty kertomaan itsestäni. Tämä onkin ehkä useimmin kysytty kysymys.
Joten tässäpä:
Hevos- ja maatalousalan yrittäjyys tulee määrittämään minua ihmisenä, moraaliani, arvojani, työhulluutani, kaikkea minussa hamaan loppuun asti, ja sen jälkeenkin. Se on alunperäinen koulutukseni, ammattini, elämäntehtäväni, ja sydämen asiani.
Siksi sitä täytyy käyttää koska se kertoo kuka minä olen. Se kertoo minusta kaiken.
Vaikkakin ammattiastman pahennuttua pahaksi olen siitä, elämäntehtävästäni ja sydämen asiastani, joutunut luopumaan niin tuo alkuperäinen minä ei katoa koskaan. Se on yhä mieli, sielu, henki vaikka fyysinen ruumis keuhkoineen kuinka brakailisi!
Tähän voi lisätä ajan tuplayrittäjänä jolloin mukana oli vielä lisäksi ohjelmapalvelualan yrittäjyys. Se combo on niin minua itseäni; tehdä hulluna monta yrittäjyyttä, kiitää, hoitaa, huoltaa, järjestää, organiseerata, yhtälailla toivottaa konserttikansaa tervetulleeksi kirkkoon (ovat hienoja konserttisaleja minun näkemykseni mukaan, ei kirkkoja) ja jo illalla ollakin tallissa huoltamassa tallillinen hevosia iltatallissa, ja seuraavana päivänä olla ottamassa vastaan perus tallitöiden ohessa väkeä leirille tai tallitapahtumaan.
Yritys on tottakai koko ajan olemassa mutta lepäilee nyt telakalla odottaen purjehdukselle lähtöään satamasta. Sitä päivää odotan!
Nämä kaksi yrittäjyyttä yhdessä kertovat ihan kaiken minusta.
Kaiken mitä tarvitsee tietää.
Sittemmin olen tehnyt mm. opettajan sijaisuuksia, pitänyt luentoja, opiskellut logoterapiaa ja luonto-ohjaajaksi, opiskelen avoimessa yliopistossa sekä parhaillaan teen töitä varhaiskasvatuksen puolella. Siten on tietenkin nämä vaaliehdokkuudet työllistämässä kovinkin, ja koti ja perhe työllistää. Pyrin bongaamaan luentotilaisuuksia, koulutuspäiviä mottonani never stop learning!
Välillä tuntuu, että teen viiden ihmisen edestä -vähintään! päivässä hommia mutta kun se on se minun luontoni;
jos keuhkot on viety ja ei pysty tekemään alunperäistä rakkainta asiaasi niin sitten kanavoin sen työmuurahaisuuden sellaiseen johon terveys pystyy. Ja sehän pystyy!
Ja vielä paljoonkin!
Suorastaan taianomaista on ollut huomata, että lopulta kaikki tehty työ, opitut asiat, käydyt koulutukset liittyvät toisiinsa, tukevat toisiaan, ja vievät kohti salaista kohdettani:
paluuta takaisin yrittäjyyteen.
Sitten seuraa joitakin yksittäisiä kyssäreitä:
*Oletko naimisissa?
-En ole, en ole ikinä ollut enkä tiedä tulenko ikinä olemaankaan. Muistan kuinka jo lapsena sanoin etten ikinä mene naimisiin, ei kiinnosta. Tulevasta en toki voi tietää mutta jotenkin ajattelen, että ei ne joutsenetkaan sormuksia tarvitse eikä maallisen papin aamenia...
Kihloissa olin joskus 90-luvun lopulla & 2000 luvun alussa muutaman vuoden. Lie riittänee sitä osastoa.
*Onko lapsia?
-Ei ole eikä siihen ole sen kummemmin syytä muuta kuin, että elämä vain nyt on mennyt näin. Ja onneksi ei ole koska nyt on oikein hyvä näin! Se ei tarkoita etteikö lapsista pitäisi, olenhan yrittäjyysaikoina ollut vahvasti lasten kanssa tekemisissä mm. heppaleirejä/kursseja/tunteja pitäessä.
*Miksi EU- vaaleihin mukaan?
-En olisi lähtenyt mukaan jos olisi kutsu käynyt Arkadianmäen Teatteriin. Onneksi ei sinne joutunut! Kun nyt seuraa jälleen kerran uutta kierrosta siitä teatterista, joka siellä on käynnissä niin huhhuh! Ei siellä pystyisi moista touhua katsomaan...
Eikä ehkä ole politiikka minun vaikutuskanavani, kuten olen aiemminkin sanonut mutta hyvää oppia ja kokemusta nämäkin ehdokkuudet ovat.
Ajatus lähtemisestä mukaan syntyi hyvin pienellä varoitusajalla kun näin kirjoituksen rantaan huuhtoutuneista lehmistä. Olkoonkin, että se ei ollut Euroopasta niin se sai ajattelemaan, että ehdokkaaksi lähteminen on edes jonkinlainen konkreettinen teko yhdeltä pieneltä ihmiseltä, ja singnaali, että jos voisi niin olisi mukana päättämässä asioista tolkun lakeja mm.eläinkuljetukset jne.
Näin myös kuvan ketunpojasta ja pöllöstä, jossa luki "May We have Your votes, please?"
Se naulitsi kengän kavioon eli päätöksen mukaan lähtemisestä.
Tottakai Eläin-, Luonto-, Ilmasto-, Ympäristöasiat ovat syynä ja nuolen kärkenä jousipyssyssäni! Luonnon ja Lajistojen monimuotoisuudet, metsät, vedet, kaikki!
Ja Maatalouden Reformi. Tietenkin! Uudelleenohjaus kasvituotantoineen ja erittäin suurinen kokonaisuuksineen aivan uuteen aikaan.
Jokaisen lajin on voitava hyvin, myös sen ihmisen siellä maatilallaan jotta hommaan saadaan järki ja kaikenlainen kannattavuus.
*Oletko mukana missään sitoumuksissa EU-vaaleihin liittyen?
Tässä linkkejä, joissa olen mukana:
*Ketä itse äänestät EU-vaaleissa? Itseäsi?
-Ensimmäistä kertaa minulla on mahdollisuus vaaleissa äänestää Eläinoikeuspuoluetta, ja ehdokasta, joka en ole minä itse.
Itsensä äänestäminen ei ole minusta luontevaa. Eli äänestän meidän Eläinoikeuspuolueen ehdokasta, luultavasti äänestyskaavani tulee menemään omanumeroni 209 miinus 1.
Kuntavaaleissahan olin vaikean edessä koska ensimmäistä kertaa eläissäni minulla oli mahdollisuus äänestää Eläinoikeuspuoluetta. Olin kuitenkin itse ainoa ehdokas jota äänestämällä saatoin äänestää Eläinoikeuspuoluetta. Pohdin ja puntaroin, tuskailin ja taituroin. Silloin tulin tulokseen, että Eläinoikeuspuolueen on nyt mentävä edelle, vaikka itsensä äänestäminen ei tuntunut oikealta. Joten ääni meni puhtaasti puolueelle, ei itselleni.
Eduskuntavaaleissa olin ehdokkaana Keski-Suomen puolella, itse kuulun Savo-Karjalan vaalipiiriin, joten kuntavaalien aikaista ongelmaa ei näin ollen ollut mutta en myöskään päässyt äänestämään Eläinoikeuspuoluetta koska ehdokkaita ei ollut Savo-Karjalassa.
Nämä seikat taustoiksi ynnäiltynä, olen nyt ensi kertaa vaaleissa onnellinen kun saan äänestää Eläinoikeuspuoluetta ehdokkaani olematta minä itse.
Juhlan paikka!
Osan aikaa kun tätä kirjoitin niin kuuntelin myös Eskoa televisiosta taustalta:
Kuten Esko tuossa sanoo mm. pimeän pelostaan, että hän pelkää pimeää mutta silti on yksin pimeässä Avaruus- ja Tähtitieteen Proffana. Elämä on juuri niin paradoksaalista!
Jatkuu:
Sunnuntaina, 12.05:
*Mitä mieltä olet kaivoslaista?
-Mielestäni on käsittämätöntä, että Suomessa on yhä voimassa valtausmenetelmät 1700-luvulta saakka. Sen mukaanhan malmiesiintymä kuuluu sen ensin varanneelle.
On käittämätöntä kuinka on mahdollista, että tämä koskee myös yksityisten maita.
Luonnonsuojelualuilla tämä pitäisi olla ehdottomasti kiellettyä!
Marraskuussa 2017 varaukset kattoivat maamme pinta-alasta noin 38000 neliökilometriä, ja hekemuksia käsittelyyn on jonossa koko ajan.
Nämä määrät ovat järkyttäviä. Kaiken tämän toiminnan sijaan alueita tulisi suojella, ja kasoa kauas tulevaisuuteen kestävän Luonnonsuojelun puolesta.
Maamme kaivospolitiikka on ajattelematonta, turmelevaa ja täysin tuhoisaa ja taitamatonta. Lisäksi kaivostoiminnasta tulevat voitot sujahtavat ulkomaille, verosuunnittelun puutteellisuuden vuoksi maamme menettää kymmeniä miljoonia euroja. Olkoonkin, että Luonnonsuojelu on euroja tärkeämpää.
Tämän ryöstötoimman tuhot jäävät veronmaksajille, ja todella huolestuttavia ympäristöuutisia tulee kooko ajan Lappia myöten.
Kaivoksia EI tulisi missään nimessä avata, uusiutumattomien Luonnonvarojen järkyttävän nopea ryöstöhyödyntäminen on uhka ja tuhon tie, jota ihmiset eivät joko ymmärrä tai eivät halua ymmärtää eikä asioita ajatella kauaskantoisesti ja kestävästi.
Tässä asuinpaikkani läheltähän, Rautalammilta, löydetty skandiumesiintymäkin olisi pitänyt jättää julkituomatta. Antaa vain olla eikä missään nimessä saisi mennä talousnäkökulma edellä, ja uhrata Luontoa älylaitteiden valmistuksen takia!
Kaikkinensa kaivoslaki on uusiutumattomien Luonnonvarojen todella törkeää ryöstökäyttöä, joka pitäisi lopettaa kokonaan. Emme saa uhrata sitä hyvää mikä maassamme on, rahan ja ahneuden alttarille!
Olen ehdottomasti Pro Tuusniemi hankkeenne takana, ei saa joutua vaaraan Luostarialueet eikä kesämökkiläisten alueet.
Kaivoslakia muuttaisin niin, että valtauksille tulisi totaalinen kielto, koskee sitten minkä maan tänne rynnivää kaivosyhtiötä tahansa. Nyt ei lievät säänökset ja muutokset enää auta, että tekisimme vain joitakin muutoksia vaan nyt tarvitaan todella radikaalit, järkevät ja lujat keinot käyttöön. Kaivostoiminnat on lopetettava eli kaivoslaki lakkautettava nykymuodossaan, ja tilalle tultava kaikenlaisen valtaustoiminnan ja kaivostoiminnan absoluuttinen kielto, tarkoittaen sitä, että Luonnonvaroihin ei saa koskea, ei saa tehdä valtauksia, ei saa avata kaivostoiminta, ei mihinkään tarkoitukseen, ei edes pienessä mittakaavassa, ei sallia vain kotimaisille kaivosyhtiöille, vaan kertakaikkinen totaalikielto. Muu ei auta. Luonto tarvitsee nyt rauhansa.
Tämän takana olen ja järkkymättä pysyn!
*Mikä olisi tärkein asia jota ajaisit Europarlamentissa?
-Eläinten oikeudet kokonaisvaltaisesti, Luontoasiat -tähän kuuluu kaikki ilmastoineen, ympäristöineen, monimuotoisuuksineen sekä maatalouden reformi
*Miksi muistisairaat ovat Sinulle tärkeä ryhmä?
-Olen nähnyt hoitokodeissa järkyttävää suhtautumista ja järkyttävää kommentointia liittyen muistisairaisiin. Sanovat, että turha jotain tehdä tai sanoa kun eivät kuitenkaan ymmärrä ja muista! Järkyttävää. En voi ymmärtää sellaisen ihmiskäsityksen omaavia.
Muistisairaita tulee kohdella yhtä kunnioittavasti ja arvostaen kuin keitä muita tahansa.
Heille tulee jutella entisistä ajoista, olla läsnä ja kuunnella. Vaikka he muistaisivat vaikka vain kuinka pienen hetken niin se on tärkeää. Todella tärkeää.
Heidän tulee päästä käymään kotiseuduillaan, vanhassa kodissaan. Heidän tulee saada olla tekemisissä heille rakkaiden eläinten ja luonnon kanssa.
Tähän liittyy myös tarina kissoistani, Mustikasta ja Porkkanasta. Tai siis minähän olen heidän.
Tapaus kosketti minua kovin, ja oli ja on minulle henkilökohtainen Ihme.
Tästä jatkan seuraavan kerran kun on sopiva hetki...
Comentários