Kevätjuhla -Kiitoksen Aika
- Anne Puttonen
- 14.4.2019
- 6 min käytetty lukemiseen
Tuttu tie polveilee Saarijärven Salomailla. Maisemat näyttävät yhä tutuilta, vaikka siitä on jo kymmeniä vuosia kun polveileva tie oli vakioreitti. Jo kaukaa näkyvät tutut rakennukset. Helpottavaa ja nostalgista, että joku paikka pysyy lähes muuttumattomana, ainakin ulkoisesti. Kaarran autovanhukseni parkkipaikalle ja autosta noustuani huomaan olevani keskellä lintujen lauantaikonserttia.
"Ai, katos tohon on tullut Eläinlaakäri!" -huomaan huudahtavani, ja samaan hengenvetoon mietin, että onpas kätevää! Ei siinä silloin meidän aikana ollut...
Ja tuossa on joku Kultavilja- puoti -no onpas hienoa, jopas!
Askeleeni vievät tutun navetan suuntaan, ja unohdan täysin olevani viimeisellä vaalikampanjapäivämatkalla Saarijärveltä matkalla kohti Uuraisia. Ponit aitauksessaan vetävät puoleensa väkevämmin kuin magneetti, ja aika pysähtyy jäädessäni heidän kanssaan juttelemaan. Samaan aikaan olen siinä hetkessä mutta myös kymmenien vuosien takana Lehmiä lypsämässä, soutamassa lampaita saareen, syyskävelyllä Summassaareen. Aikaspiraali alkaa pyörittää, ajantaju katoaa, ja ymmärrän kaikella kuljetulla olleen tarkoin suunnitellut askelmerkit. Mitään en olisi voinut elämässä tehdä toisin. Valinnat, ilot, surut, vaikeudet, opitut, vielä oppimattomat, kaikki pyörähtää aikaspiraalissa suljetuksi ympyräksi siinä yhdessä hetkessä tavallista lauantaipäivää.
Lehmistä nousee kyneleet, heillä on käsittämätön vaikutus ollut aina elämässäni, enkä voi tietää mistä se tulee. Se on erilainen kuin hevosten vaikutus, se on jokin siinä heidän katseessaan, jokin siinä kuinka he ovat ihmistä palvelleet. Onhan hevonenkin palvellut, sotinut ihmisen rinnalla, pellot kyntänyt, ja murtaa ja murskaa kyynelpadot mutta jotenkin eritavoin. Ja taas ymmärrän, että jollain mystisellä tavoin yksi elämäni avainsana on: Lehmä.
Kierrän pihamaan vielä lähtiessäni; Sininen talo, jonka takana pelto katsoo Summassaareen, ja pellon laitamien puissa konserttiaan soittavat linnut.
Kaikki jää muistijäljeksi tähän kevääseen.
Haluan hirnua kuin Tarvaalan ponit kiitokseni tästä vaalimatkasta.
Matka oli hieno, juuri niinkuin toivoinkin. Aivan kuin toive olisi täytetty!
"Tehdään tästä hieno matka!", sanoin alkuun. Ja se hieno matka saatiin!
Paljon työtä, paljon oppimista, paljon keskusteluja, paljon kohtaamisia, paljon tapaamisia, paljon yllättäviä tilanteita, paljon yllätyksiä, paljon, paljon..!
Kiitos jokaiselle matkaan myötävaikuttaneelle.
Kiitos Eläinoikeuspuolue aina perustajiaan myöten -ilo ja kunnia olla yksi pieni osanen mukana!
Ilman Eläinoikeuspuolueen Suomessa oloa ei olisi tätäkään vaalimatkaa, sillä ikinä en olisi mihinkään muuhun puolueeseen mukaan lähtenyt.
Kiitos Eläinoikeuspuolueen kanssaehdokkaat, graafikot, kaikki! Kiitos kun olette.
Kiitos kaikista kohtaamisista. Monta mieleenpainuvaa hetkeä!
Kiitos muiden puolueiden väki, Teidän kanssa oli monta mukavaa kohtaamista kaffeiluineen. Voitaisiin jatkaa turinaa kaffen merkeissä milloin vain!
Kiitos kaikki, jotka olette vaalimatkan aikana osuneet kohtaamisiin olematta osa varsinaista vaaliasiaa. Tulen Teidät silti aina liittämään vaalikevääseen, ja se tulee olemaan aikamääre, josta muistaa, että milloin tavattiin.
Paljon on ihmisiä vain tullut luokse. Joku on vain tupsahtanut viereen. Ja on kuin olisi siinä aina ollut, kuin vanha tuttu.
Kiitos kannustuksista, tuesta, kauniista sanoista.
Kiitos kädenpuristuksista.
Kitos kaikille järjestäjille kaikista järjestelyistä, on ne ollut vaalipaneeleja tai mitä muita tahansa.
Kiitos Pienpuolue peli-ohjelman tekijöille kaikkinensa -se oli kiva!
Kiitos lahjoituksesta vaalitililleni. Lämmittäää mieltä suuresti! Yksi lahjoittaja merkitsee valtavan paljon! Se on eleenä jo niin merkittävä, ja siitä tietää, että tätä meidän ajamaa asiaa on ajateltu, ja meitä tuetaan. Siitäkin iloitku pääsi valloilleen koska se ele! Lahjoittaja sanoi, että pieni lahjoitus mutta minulle summasta viis vaikka kuinka pieni, minulle merkitsee se, että olen oikeasti agendoineni ajatuksissa. Ja se ymmärrys, selittämättä mitään, joku vain tietää. Ja se, että se on ainoa lahjoitus. Kiitos!
Kiitos kaikki, jotka ovat antaneet luvan kampanjoida jossakin paikassa, olkoon se R-kioskin edusta Pihtiputaalla tai mikä vain paikka.
Kiitos haasteista,
tuhinoista, arvosteluista, ymmärtämättömyydestä, vähättelystä, mollaamisesta, välinpitämättömyydestä -heitäkin tarvitaan! Siitä tulee huikea kontrasti heihin jotka sanoittakin ymmärtävät. Ja ainahan se kaikki myös opettaa vaikka kuinka tottunut elämässä olisikin lietelannan niskaan kippaamiseen.
Kiitos Kevään 2019 vaalimatka. Olit hyvä oppimatka!
On tullut paljon yhteydenottoja, että moni haluaisi äänestää mutta ei voi kun on eri vaalipiirissä.
Heille olisi ilouutisia:
Europarlamenttivaalit koputtaa kulman takana, ennakkoäänestys on 15-21.5, ja varsinainen vaalipäivä on 26.5. Olen niissä ehdokkaana mukana.
Silloin on kaikilla vaalipiiristä riippumatta mahdollisuus päästä äänestämään koska koko maa on yksi vaalipiiri, ja saa siis äänestää koko maassa ketä vain ehdokasta.
Eihän ne toki sama asia ole kuin äänestää eduskuntavaaleissa mutta ainakin jonkin verran tuo iloa mahdollisuuden muodossa, että nytpä saakin äänestää jos jää näissä vaaleissa harmittamaan kun ei pääse mieleistänsä ehdokasta äänestämään.
Tässäkin ratkaisijana oli, mikäpäs muu kuin: Lehmä! Näin kirjoituksen rantaan huuhtoutuneista Lehmistä -olkoonkin, ettei ollut Euroopan aluelta, ja kaikesta, kuinka ei voida tietää mitä kamaluutta on tapahtunut sitä ennen, kuljetuksissa jne. Tämä sai lähtemään mukaan. Siitä tuli olo, että pakko edes jotain voida tehdä, ja jos se jotain on ehdokkuus niin sitten mennään!
Myötäkomppaavana kuin vahvistuksena päätökselle oli kuva, jossa ketun- ja pöllönpoikanen katsoo silmiin, ja he sanovat: " May We have Your votes, please?"
Ja päätös oli sinetöity.
Virallinen puolueen Amen tälle tuli tässä keskiviikkona, joten asia on tuore kuin kevään tulossa olevat hiirenkorvat!
Palataanpa hetkeksi kuitenkin hiemen taaksepäin.
Ensimmäisessä blogipostissa marraskuussa täällä kirjoitin:
"Luulenpa, että Keski-Suomen vaalipiiri on näissä vaaleissa maamme onnekkain;
tarjolla on ehdokkaita aina Herra Hakkaraisesta Mustikkamäen emäntään ja kaikki variaatiot siltä väliltä..! Vai mitä mieltä olette?"
Noh, päädyttiin pienesti samalle sivulle mainitsemani henkilön kanssa, ei sentään vierekkäin, tavannutkaan en häntä ikinä ole.
Mutta summasummaarum: valinnanvaraa to del la kin Keski-Suomessa on!
Kiitos Viitasaaen seudun lehdille. Se pitää tosin sanomani, että vaalikonevastaukset ilman kommenttia jäävät ontuviksi. Jokaiseen asiaan on mielipide, mikään ei ole "ei osaa sanoa" vaan silloin pitää mainita myös kommentti asioihin. Sieltä aina löytyy se mielipide, ja silloin kysymys ei ole "yksoikoinen", ja sitä on pohdittava kantilta jos toiseltakin.
Ja on ne kommentit tarpeen huomioida myös silloin kun se mielipide on. Tääältä löydät tiestö asiaan vapaamuotoista murinaa:
Noi koneista poimitut vastaukset on aina ontuvia ilman kommenttia.
Olemassa olevat yhteydet on huolehdittava ja kunnosta pidettävä hyvä huoli.
Kohtuus kaikessa.
EI lisää moottoriteitä EI betonikaiteita EI sulaahulluutta maanteille EI myöskään aina vain nopeammalle ja nopammalle junalle.
Kohtuus, Järki ja Turvallisuus kaikkiin liikkumismuotoihin.
KYLLÄ autoMÄÄRÄN vähentämiselle ja biokaasuautoille. Tolokku kaikessa koska ei ole järkevää autoteollisuus.
Berner kääri massit klaaneineen ja se näkyy nyt huonokuntoisina teinä. Ja missä "kunnostetaan" niin tehdään TURHAAN suurta, louhitaan, tapetaan luontoa, jättiliittymiä, VAARALLISIA betonikaiteita, nopeusvalvontaa kameroin joka olisi JÄRKEVÄSTI paikallaan mutta on vain rahastukseen ja liikenteenvaarantamiseen viety. Poliisit teille niin on työtä, ja hekin puuttumaan oikeasti tarpeellisiin asioihin eikä kahvin juontiin ajon aikana.
Ja ratojen alta tuhoutuisi Luontoa, alke jää ihmisten viljelyksiä jne, nyt jo raiteille kuolee liikaa eläimiä sillä raiteet on tulleet Luontoon ja Eläinten kotiin, ei eläimet raiteille. Sama maanteiden kanssa. TOLOKUN & LUONTOKUNNIOITUKSEN opetus autokouluun. Luonnostaan sitä ei nykyihmiseltä löydy. Vastaukset ilman kommentointia on kuin jäätyvä pendolino lämpimistä maista tai mutkat suoriksi maantiellä. KYLLÄ Hevoskylille, lähipalveluille ja Hevoskyydeille )
Tuo siis instamurinaa männäpäiviltä.
Kiitos Viitasaari. Olet Rakas! Vaikka sieltä ei tulisi yhtään ääntä niin olet Super Rakas.
Isäni syytä osin. Olinhan pieni ihmispentu vasta kun hän minua Viitasaarelle riepotteli silloisella lossilla. Sitä lossiyhteyttä olen kaivannut kaikki nämä kymmenet vuodet. Se oli lapsen mielestä jännittävää, ja siinä oli jotain merellistä vaikka olikin vain lähinnä Keitele vehmas...
Henrik Gabriel Porthan puistoineen on yhä Rakas, ja Lottamaja kantakaffela kesäisin. Vapulta taas auennee, ihanaa!
Isäni on viitasaarelainen siis myös minä olen. Näin lapsen mieleni psyykkautui jo ihmispennusta.
Keski-Suomen suntaan on aina ollut helppo katsoa, koko alue tuntuu tutulta. Toisin kuin vaalipiirivalintaani kahden välillä punnitessani kaikki Kuopiosta itään tuntuu todella vieraalle. Ei vain olisi "minun aluettani".
Alla olevassa kuvassa Suomenhevostamma SivuRiinan kanssa Viitasaaren Suovanlahdella Kruunuhäissä kyyditsemässä Hevosyrittäjyysaikoinani.
Viitasaaren Kansallispuku valintana.
Terveysehdokaslupauksessa lupasin tuoda Logeterapiaa esille. Olen tuonut, ja tulen tuomaan. Olen sisäistänyt logokoutsin joka sanan. Hän on huikea!
Joten Kiitos kaikki, jotka liitytte ylipäänsä elämääni koska sitä kautta liitytte myös vaalikevätkiitoksiin koska kaikki liittyy kaikkeen ja se kaikki eletty on tehnyt minusta sen mikä olen. Teillä on ollut suuri vaikutus.
Terveysehdokaslupauksessa lupasin myös pitää huolta itsestä/omasta jaksamisesta. Otan senkin vakavissani, että jaksan puurtaa. Siispä ajattelin pitää oikein Pääsiäisloman, joka sisältää tipsujen pyykkäystä, perheen huoltoa, pajunkissakävelyjä, ja ehkä joku Pääsiäiskirkkoilu -vaiks Viitasaarelle.
Vaikka raatoani, tätä fyysistä kuortani, Pääsiäislomalla hetken olisi tarkoitus pitääkin lomalla niin mieli, sielu, henki, ajatukset eivät osaa ikinä pitää lomaa. Asiat ovat ja pysyvät, Luonto kaikkinensa läsnä koko ajan. Ikinä en voisi kuvitella ottavani lomaa ja etäisyyttä Sydämen asioihin, en ikinä! Raato vain tarvitsee leponsa, jotta fyysinen kuori jaksaa taas puurtaa sitä mitä pää koko ajan työstää;
Luonnon hyväksi toimimista.
Kirjoitin siinä marraskuisessa postissa myös:
"Ehkä tässä matkalla opitte tunnistamaan huumorin ja pienen humoristisen sarkasminkin ihan tavallisesta, wanhanaikaisesta tekstistä ilman hymiöitä."
Noh, opitteko..?
Ja kirjoitin myös:
"Tätä vaalimatkaa kulkiessani minulle on kaikkein tärkeintä tehdä omien arvojeni mukainen ja omannäköiseni lämminhenkinen kampanja, tuoda Eläinoikeuspuoluetta Keski-Suomen alueelle tietoisuuteen sekä osoittaa käytännössä, että laajasydämisiä, selkärankaisia, rohkeita, rehellisiä, aitoja, oikealla asialla olevia ehdokkaita on tarjolla. Tärkeää on oppia matkan varrella, tavata paljon ihmisiä, kokea ihania kohtaamisia mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa ja saada ihmiset kiinnostumaan. Keskustella tärkeistä asioista, kuulla ihmisten ajatuksia ja mielipiteitä, ja että he kokevat tulevansa kuulluiksi."
Jossakin määrin uskon ihmeisiin;
tavoitteeni enemmän kuin täyttyivät!
KIITOS RAKKAAT
-ja KYLLÄ, koskee juuri Sinuakin, joka mietit, että tarkoittaako minuakin kun minä vain hetken juttelin tai kaffeilin tai jotain. Kyllä, SINÄ MYÖS!
Nähdään!
Comentarios